Kameleita ja haukkoja

Palatessani tänään tyttäreni uimatunnilta päätin palata kotiin "Kamelireittiä" pitkin. Kutsun Kamelireitiksi tietä 69, joka kulkee Safa Parkista Nad Al Shibaan. Pidän siitä, vaikka se onkin hitaampi kuin moottoritie. Siinä on sitä jotakin jatkuvista rakennustöistä huolimatta.

Tämän Kamelireittini varrella on aiemmin järjestetty kameliraveja, mutta muutama vuosi sitten ravit on siirretty toiseen paikkaan, Al Ainin tien varrelle (ks. "Kameliravit" 30. maaliskuuta). Kamelireitillä on kuitenkin vielä runsaasti kameliliikennemerkkejä sekä kamelisairaala ("Dubai Camel Hospital"). Se on perustettu vuonna 1990, ja sen omistaa sheikki Hamdan bin Rashid Al Maktoum. Sairaala huolehtii hallitsijaperheen ja heidän ystäviensä 3000 ravikamelista.

Samaisen tien varrelle ollaan rakentamassa valtavaa Meydan-ravirataa. Itse asiassa siihen on tulossa kokonainen uusi kaupunginosa nimeltä Meydan City. Taas yksi jättiprojekti lisää Dubaihin. Ravirata avataan Dubai World Cupin käyttöön jo ensi vuonna.

Kamelireitiltä löytyy myös Falcon Heritage and Sports Center, vanhanaikaisen näköinen kaunis rakennus tuulitorneineen. Haukkametsästyshän on yksi tärkeimmistä pilareista Arabiemiraattien perinteissä kamelinkasvatuksen ja taatelinviljelyn lisäksi. Rakennuksessa on katettu sisäpiha ja sen ympärillä haukkojen myyntiin ja niiden tarvikkeisiin erikoistuneita kauppoja. On haukkojen kiinnitysnaruja, telineitä, naamareita. Jotkut haukat ovat jopa 10000 dirhamin arvoisia! Ei mikään halpa lemmikki.

"Saisinko ottaa linnun syliini?" intti tyttäreni kerran vietyäni hänet katsomaan haukkoja. "Voisinko silittää tuota lintua?" jatkoi hän. "Voitko ottaa kuvan minusta tuon linnun kanssa?" kyseli hän. Kun myyjä sitten herttaisesti hymyillen tarjosi valtavaa räpiköivää ja hyvin hermostunutta lintua tytölleni, ei hän halunnut mennä metriä lähemmäksi. Enkä ymmärrä miksi.

The Sapphire

Tiesitkö, että 7-vuotias jaksaa syödä 250 gramman pihvin ja ranskalaiset ongelmitta!

Pitäähän tätä Eid Al Fitr:iä jotenkin juhlia. Kävimme ystäväperheemme kanssa syömässä Stonegrill-pihvit The Sapphire -ravintolassa (Century Village) eilen illalla. Lämmintä oli enää +29°C, joten söimme terassilla. Tervetuloa terassikausi! Pihvi oli suussa sulavaa ja tunnelma mukava. Kotiin palasi yhdeksän tyytyväistä ja täyttä masua.

Tyytyväisiä olemme muutenkin. Lähdemme koko perhe mukaan mieheni työreissulle Nizzaan muutamaksi päiväksi. Tyttäreni iloitsee, kun saa pitkästä aikaa pukea takin ylleen!

Eid Al Fitr

Ramadan tuli ja meni. Arabiemiraateissa alkoi tänään kolmipäiväinen Eid Al Fitr - ilon ja anteliaisuuden juhla - jota vietetään Ramadanin päättymisen kunniaksi. Eid Mubarak ("Happy Eid") siis vaan kaikille!

Eid Al Fitr lienee erityisen hauska juhla paikallisille lapsille, koska heitä silloin kuulemma hemmotellaan lahjoilla ja viedään huvipuistoihin, elokuviin yms. Meidänkin lapsillamme alkoi viikon Eid-loma koulusta. Olivathan he jo kaksi viikkoa ahkeroineetkin!

RTA (Roads and Transport Authority) antoi meille kaikille Dubaissa asuville ihanan Eid-lahjan: Eid Al Fitrin aikana ei tarvitse lainkaan maksaa parkkimaksuja. Hip hurraa! Toisipa joulupukkikin yhtä kivoja lahjoja...

Viimeistä vietiin

Tämän vuoden iftarointi on nyt meidän perheeltämme loppu. Kävimme tänään vielä testaamassa Hotel JW Marriottin (Deira) ravintolan "Mays El Reem". Iftar-teltta oli koristeltu punaisin ja kultaisin kankain, pöytäkattaukset lyhtyineen olivat kauniit ja houkuttelevat. Alkutahnat sekä kanashawarmat osoittautuivat erittäin herkullisiksi. Viimeiset ouzit ja umm alit. Nähdään ensi vuonna!

Tämän vuoden iftareistamme ensimmäiselle sijalle nousi ehdottomasti - tadam tadam - Hotel Palacen "Ewaan" ja toiselle sijalle Hotel Al Qasr'n "Khaymat Al Bahar". Ensi vuonna uudet tuulet! Silloin Ramadan osuukin heinä-elokuulle.

Mieheni ehdotti, että voisin tämän turistiopasurani ohella ryhtyä iftar-kriitikoksi...

Dubain metro, osa 1

9.9.2009 oli tärkeä päivä Dubain historiassa. Dubain metron avajaiset! Metroja ei kaiketi täällä arabimaissa juuri ole, sillä Dubain metron rakentaminen on aiheuttanut suurta kohua. Metron toivotaan helpottavan liikkumista paikasta toiseen ja vähentävän liikenneruuhkia. Ensimmäisenä matkustajana sai kunnian toimia Dubain hallitsija, sheikki Mohammed bin Rashid Al Maktoum.

Metron rakentaminen vaati 49 kuukautta, 28 biljoonaa dirhamia ja 30000 työntekijän panoksen. Ja kuinkahan monta hikipisaraa? Mutta ei turhaan: se on MLIKKM (Maailman Laajin Ilman Kuljettajaa Kulkeva Metro).

Tällä hetkellä on valmiina punainen linja, joka kulkee Al Rashidyasta Jebel Aliin (52,1 km). Avattu on toistaiseksi vain 10 asemaa; loput 19 on tarkoitus avata helmikuussa 2010. Vihreä linja, joka kulkee Al Qusaisista Health Care Cityyn (22,5 km) valmistunee vuoden 2010 aikana, asemia siinä tulee olemaan 18. Täysin valmistuttuaan Dubain metro pystyy kuljettamaan 1,2 miljoonaa matkustajaa päivittäin.

Metromatkustajat voivat valita kolmen luokan välillä: Golden Class (VIP), Women's and Children's Class ja Silver Class (Economic). Yksittäisen metromatkan hinta vaihtelee välillä 1,8 - 6,5 dhs.

Olen utelias. Aion kokeilla metroa lasten kanssa, kunhan tämä kohu hieman asettuu. Vaikutelmistamme tulee kertomaan tämän jutun osa 2. Jatkuu seuraavassa numerossa...

Iftar palatsissa

Haluatko kerran elämässäsi tuntea itsesi filmitähdeksi? Jättää autosi ovimikolle parkkeerattavaksi, astua sisään satumaiseen hotelliin ja nauttia glamourista ja säihkeestä kuin Hollywoodin tähdet konsanaan? Siihen sinulla on tilaisuus Hotel Palacessa, joka sijaitsee Dubain vanhassa kaupungissa (Old Town) Burj Dubain juurella. 14 hengen lapsipainotteinen seurueemme kävi siellä eilen iftarilla ravintolassa nimeltä Ewaan. Kolme sanaa: upea, herkullinen, vaikuttava. En osaa sanoa enempää. Olen vieläkin mykistynyt.

Se on täällä taas!

Mikä on vihreä ja seisoo niityllä? Raaka hevonen.

Mikä on keltainen, nelipyöräinen ja seisoo talomme edessä aamuisin? Kypsä koulubussi!

Hyvästi vanhempien hikoilut koulunpihalla. Koulubussi is back. Nyt Ramadanin aikana lapsemme haetaan aamulla kello 7.25, ja he palaavat iltapäivällä kello 14.15. Ramadanin jälkeen koulupäivät pitenevät hieman.

RTA (Roads and Transport Authority) määräsi viime vuonna Dubaissa, että koulubussit on muutettava turvallisemmiksi. Pikkuhiljaa ovat bussiyhtiöt tehneet vaadittavat muutokset busseihinsa. RTA antaa kuskeille muutaman päivän erityiskoulutuksen. Busseissa on oltava kuskin lisäksi apulainen huolehtimassa lapsista. Bussien ajonopeus ei saa enää ylittää 80 km/h. Bussit tulee maalata keltaisiksi, ja niissä tulee lukea selvästi "schoolbus". Myös bussin sisällä turvajärjestelyjä lisättiin; istuimille ja turvavöille asetettiin tietyt vaatimukset. En tiedä miten bussimme noudattaa kyseisiä turvaseikkoja, mutta väri ainakin on reippaan keltainen!

Al Siraaj

Kokoonnuimme yhteen muutaman (25 kpl) turistioppaan kanssa eilen illalla Al Siraaj (The Guiding Light) -näyttelyn merkeissä. Al Siraaj valaisee katsojalle islaminuskon käsitteitä. Näyttely pidetään Dubainlahdella Shindaghan alueella, paikkana Obaid and Juma bin Thani's House.

Kierreltyämme aikamme museossa siirryimme kuulemaan infoa Ramadanista Heritage Villagen tiloihin. Auringon laskiessa nautimme yhdessä iftarin, joka sisälsi mm. biryania. Se on täällä Golfin alueen maissa ja erityisesti Intiassa nautittu ruoka, joka koostuu maustetusta riisistä ja vihanneksista kastikkeineen sekä kanasta, lampaasta tai kalasta. Seassa oli myös leipää. Yhtä makuelämystä rikkaampi taas...

Ilta oli kaiken kaikkiaan oikein mielenkiintoinen ja miellyttävä. Dubainlahti ei muutenkaan ole yhtään hassumpi paikka iltapimeällä, kun kuu mollottaa taivaalla ja ohitse lipuvien dhow-alusten valot heijastuvat veteen.

Hektinen koulunalku

Kuka tietää, miltä tuntuu seisoa aamulla lasten kanssa koulun pihalla puoli tuntia +40°C-asteen lämmössä ja valtavassa kosteudessa opettajan tuloa odottaen? Paidat täynnä hikiläiskiä, pienet hikipurot kasvoilla. Tuskaantuneet pikku koululaiset.

Kuka tietää, miltä tuntuu hakea lapset koulusta iltapäivällä +45°C-asteen lämmössä ja valtavassa kosteudessa, luovia heidät autolle 400 tyhjäkäynnissä olevan auton ohitse, joiden pakokaasut lämmittävät ilmaa entisestään, asettaa nuutuneet lapset kuumaan autoon ja odottaa, että ilmastointi alkaa puhaltaa?

Life is hard and then you die.

Iftar

Maanantai-iltana kävimme ystäväperheemme kanssa ensimmäisellä iftar-buffetillamme tänä vuonna. Iftar tarjoillaan Ramadan-kuukauden aikana iltaisin auringon laskettua. Olimme valinneet kohteeksi Al Qasr -hotellin ravintolan Khaymat Al Bahar ("Tent of the beach"). Heidän iftarinsa lupasi arabialaisia herkkuja ja mm. ouzia (perinteinen lammas-riisiruoka).

Hotelli kuin tuhannen ja yhden yön saduista! Al Qasr -hotelli koostuu pienistä huviloista, kauniista puutarhoista, pienistä tunnelmallisista kaduista. Viehättävä. Meidät kyydittiin rannan lähellä sijaitsevaan ravintolaan kaksilla pikku kärryillä. Matka sinne hotellin aulasta kesti noin kymmenen minuuttia. Viiden lapsen koplastamme kärrymatka oli tietenkin huisin hauska!

Khaymat Al Bahar oli hurmaava arabialaistyylinen ravintola. Saimme ensin taateleita ja kuivattuja hedelmiä, jonka jälkeen siirryimme tutkimaan seisovien pöytien antimia. Valinnanvaraa oli runsaasti, poimin tähän vain muutamia: kikherne- ja munakoisotahnoja, leipää, salaatteja, grillattuja katkarapuja, kananmaksaa, lihaa, kanaa, riisiruokia (kuuluisin juuri tuo ouzi, jonka näette kuvassa) ja lopuksi hedelmiä ja arabilaisia jälkiruokia, unohtamatta perinteistä herkullista jälkiruokaa nimeltä umm ali (eräänlainen lämmin vanukas). Voi, mitä herkkuja!

Ennen kuin palasimme kärryillä takaisin autolle oli visiitti naistenhuoneeseen must. "Ihanaa, täällä on niitä rullia", huokaisi seitsenvuotias naisenalkuni. Hänen suurinta nautintoaan kun on kuivata kädet rullattuihin käsipyyhkeisiin ja sitten levittää iholle ihanan tuoksuista kosteusvoidetta.