Sateen jälkeen tulee pouta

Aloin aamulla miettimään tuota suomen kielen sanaa "pouta". Omituinen sana. Pyörittelin sitä kielelläni. Maistelin. Lapseni eivät sitä ulkosuomalaisena varmasti tunne ollenkaan. Tai ehkä kuitenkin siitä etanalorusta...

Eilen Arabiemiraateissa raivosi hiekkamyrsky. Monta kertaa narskuttelin hampaissani hiekkaa ulkona ollessani. Ja näkisittepä tänä aamuna terassimme - valkoiset laatat eivät paljon pilkistä hiekkakerroksen alta.

Yöllä ukosti ja salamoi, satoi vettäkin. Tytärtäni pelotti ja vähän minuakin. Aamulla kadut olivat täynnä valtavia vesilätäköitä; niitä sain sitten väistellä aamulenkilläni. Estejuoksua.

Onneksi ei enää sada. Meidän perheemme kun omistaa vain yhden sateenvarjon, eikä yksiäkään kumppareita!